Loanwords of Baltic origin in Saami

Abaev, Vasilij I. 1973. Istoriko-ėtimologičeskij slovaŕ russkogo jazyka, II. Leningrad: Nauka.

Aikio, Ante 2006: On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. In: Journal de la Société Finno-Ougrienne 91., 9 – 55.

Aikio, Ante 2009: The Saami loanwords in Finnish and Karelian: Academic disseration (dostupné z: http://cc.oulu.fi/~anaikio/slw.pdf).

Álgu – Saamelaiskielten etymologinen tietokanta (dostupné z: http://kaino.kotus.fi/algu/)

Collinder, Björn. 1960. Comparative Grammar of the Uralic Languages. Stockholm: Almqvist & Wiksell.

Hajdú, Peter. 1962. Finnugor népek és nyelvek. Budapest: Gondolat – citováno podle ruského překladu E. xelimského: Xajdu, Peter. 1985. Uraľskie jazyki i narody. Moskva: Progress.

Häkkinen, Jaakko 2010: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (osa 2): Helsingin yliopisto. (dostupné z: http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf)

Itkonen, Erkki 1961: Suomalais-ugrilaisen kielen- ja historiantutkimuksen alalta. Helsinki.

Kallio, Petri 2009: Stratigraphy of Indo-European loanwords in Saami. – Tiina Äikäs (ed.): Máttut – máddagat: The Roots of Saami Ethnicities, Societies and Spaces/Places, s. 30-45. Giellagas-instituutin julkaisut 12. Oulu: Giellagas-instituutti. (dostupné z: http://www.mv.helsinki.fi/home/petkalli/mattut.pdf)

Koivulehto, Jorma 2006: Wie alt sind die Kontakte zwischen Finnisch-Ugrisch und Balto-Slavisch? In: Nuorluoto, Juhani (ed.): The Slavicization of the Russian North. Mechanisms and Chronology. Helsinki: Slavica Helsingiensia 27, s. 179‒196.

Korhonen, Mikko 1981: Johdatus lapin kielen historiaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

LEW = Fraenkel, Ernst 1962, 1965: Litauisches Etymologisches Wörterbuch I – II. Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht.

Novotná, Petra & Blažek, Václav. 2007. Glottochronology and its application to the Balto-Slavic languages (I). Baltistica 42/2, 185-210; (II) Baltistica 42/3, 2007, 323-346.

OFUJ Osnovy finno-ugorskogo jazykoznanija I, ed. by Károly Rédei, Vasilij I. Lytkin et al. Moskva: Nauka 1974.

Pokorny, Julius. 1959. Indogermanisches etymologisches Wörterbuch. Bern-München: Francke.

Saarikivi, Janne 2004: Über die samischen Substratennamen in Finnland und Russland. Finnisch-Ugrische Forschungen 58, Helsinki, 162–234.

Sammallahti, Pekka 1984: Saamelaisten esihistoriallinen tausta kielitieteen valossa. In: J. Gallén (ed.): Suomen väestön esihistorialliset juuret. Tvärminnen symposiumi 17.–19.1. 1980. Helsinki (= Bidrag till Kännedom av Finlands Natur och Folk 131), 137-156.

Sammallahti, Pekka. 1998: The Saami Languages. An Introduction. Kárášjohka: Davvi Girji.

Sammallahti, Pekka 1999: Saamen kielen ja saamelaisten alkuperästä. In: Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Finska Vetenskaps-Societeten, s. 70–90.

Smoczyński, Wojciech. 2007. Słownik etymologiczny języka litewskiego. Wilno: Uniwersytet Wileński.

SSA = Itkonen, Erkki – Kulonen, Ulla-Maija (ed.) 1992–1995: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1–3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Tacitus, Cornelius Publius. 1909. Germanie, z latiny přeložil Rudolf Schenk. Praha: Otto.

Thomsen, Vilhelm 1890: Beröringer mellem de finske og de baltiske (litauisk-lettiske) Sprog. En sproghistorisk Undersøgelse. Kobenhavn.

Toporov, Vladimir N. 1980. Prusskij jazyk, III. Moskva: Nauka.

UEW Uralisches etymologisches Wörterbuch, ed. Károly Rédei. Budapest: Kiadó 1986-1988.

Vanagas, Aleksandras. 1980. Maksimaľnyj areal baltijskoj gidronimii i problema proisxoždenija baltov. In: Ėtnografičeskie i lingvističeskie aspekty ėtničeskoj istorii baltijskix narodov. Riga: Zinatne, 119-123.

YSS = Lehtiranta, Juhani. 2001. Yhteissaamelainen sanasto. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.